Voittavan joukkueen rakentaminen: Kolme käytännön vinkkiä tiimityön kehittämiseen
- Team Wooli
- 21.5.
- 2 min käytetty lukemiseen

Tiimityö, ihmisten välinen luottamus ja toiminnan jatkuva kehittäminen nousevat keskiöön, kun puhutaan menestyvästä tiimistä – olipa kyse sitten ilmataistelusta tai toimistotyöstä. 3 vinkin podcastin vieraana ollut everstiluutnantti, filosofian tohtori ja dosentti Heikki Mansikka avasi kokemuksensa pohjalta kolmea peruspilaria, joiden avulla voi rakentaa voittavan joukkueen. Keskustelussa pureuduttiin erityisesti siihen, miten strukturoidut toimintatavat auttavat synnyttämään yhteistä ymmärrystä, kehittämään suorituskykyä ja varmistamaan, että tehdyt päätökset johtavat oppimiseen – riippumatta lopputuloksista.
1. Brief – suunnittele ja varmista yhteinen ymmärrys
Mansikan ensimmäinen vinkki menestyvän joukkueen rakentamiseen liittyy perinteiseen sotilastyöhön: toimintaa edeltävä “brief”, eli suunnittelun ja ohjeistuksen hetki on syytä ottaa käyttöön kaikissa organisaatioissa.
Monella työpaikalla on kiire hypätä suoraan tekemiseen, jolloin jää liian vähän aikaa varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Armeijassa kaikki alkaa suunnittelusta, jossa joukkueet käyvät yhdessä läpi, mitä tavoitteita toiminnalla on, millä resursseilla tavoitteet pyritään saavuttamaan ja mitkä ovat reunaehdot – aivan kuten lentäjien jokaisessa lennossa. Briefissä selkeytetään vastuut, aikataulut ja tavoitteet, minkä jälkeen jokainen tietää oman roolinsa sekä heille asetetut odotuksensa.
Mansikan mukaan hyvän briefin tunnusmerkkejä ovat, että se on vakioitu, siinä toistettava rakenne, joka helpottaa myös uusien tiimiläisten perehtymistä ja varmistaa, että tietotaito ja onnistuneet toimintatavat siirtyvät tehokkaasti koko organisaation käyttöön. Tärkeää on, että suunnitteluun osallistetaan koko tiimi – näin syntyy sitoutumista ja vahva perusta onnistumiselle.
2. Debrief – opi toiminnasta ja kehitä yhdessä
Toinen, yhtä tärkeä työvaihe liittyy toiminnan jälkikäsittelyyn: systemaattinen “debrief”, eli toiminnan purku, auttaa ymmärtämään niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin.
Siviilielämässä debrief yhdistetään usein poikkeustilanteisiin tai virheiden käsittelyyn, mutta Mansikka korostaa, että olennaista on arkipäiväistää se kaikkien projektien ja työtehtävien osaksi. Siinä, missä brief luo yhteisen suunnan, debrief tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä, katsoa taaksepäin ja vastata kysymyksiin, kuten mitä opimme, mitä teimme hyvin ja missä voimme parantaa?
Tärkeää on, että debrief on rakenteeltaan yhtä ennakoitava ja turvallinen kuin brief. Systemaattinen läpikäynti mahdollistaa avoimen palautteenannon, antaa mahdollisuuden oppia virheistä sekä jakaa onnistumiset. Hyvä debrief vahvistaa myös psykologista turvallisuutta – jokainen voi tuoda esiin näkemyksensä ja kehitysehdotuksensa ilman pelkoa syyttelystä tai leimaamisesta. Luottamus syntyy toistuvan harjoittelun ja esimerkin kautta, ja johtajan tehtävänä on näyttää suuntaa avoimuuden ja oppimisen ilmapiirille.
3. Päätösten arviointi – arvosta prosessia, älä vain lopputulosta
Heikin kolmas vinkki haastaa pohtimaan, millä perusteella tiimissä arvioidaan onnistumisia ja epäonnistumisia. Yleinen harhaluulo on, että pelkkä lopputulos kertoo päätösten laadusta. Mansikka painottaa, että voittavassa joukkueessa arvioinnin tulee perustua ennen kaikkea päätöksentekoprosessiin ja käytettävissä olleeseen informaatioon, ei sattumanvaraisiin onnistumisiin tai epäonniin.
Debriefissä hyvä kysymys on: millaista tietoa ja mitä resursseja tiimillä oli käytettävissään juuri päätöshetkellä? Miksi he valitsivat toimia tietyllä tavalla? Jos päätös oli rationaalinen sen hetkisen ymmärryksen mukaan, ei huono lopputulos tee päätöksestä huonoa eikä tiimistä tai sen jäsenestä epäonnistujaa. Tällainen analysointi tukee oppimista, ylläpitää myönteistä ilmapiiriä ja kannustaa tiedon jakamiseen sekä yhdessä kehittymiseen.
Yhteenveto
Heikki Mansikan kolme vinkkiä – strukturoidut briefit, systemaattiset debriefit ja päätösten arviointi prosessin, eikä pelkän lopputuloksen perusteella, tarjoavat selkeät raamit tiimien kehittymiselle niin arjen työssä kuin vaativissa erikoistilanteissa. Yhteinen ymmärrys, palautteen jatkuva kerääminen ja psykologinen turvallisuus muodostavat perustan, jonka varaan rakentuu voittava joukkue – oli kyseessä lentäjäparvi, projektitiimi tai mikä tahansa organisaatio.
Kun nämä periaatteet viedään käytäntöön, koko yhteisö hyötyy paremmasta kommunikaatiosta, oppimisen ilmapiiristä ja onnistumisia tuottavasta päätöksenteosta. Lopulta kyse on ihmisten kyvystä toimia yhdessä, oppia toisiltaan ja luottaa siihen, että vuorovaikutus vie koko tiimiä eteenpäin.
Comments